Vanhassa kiinteistössä on lähes aina enemmän energiapotentiaalia kuin äkkiseltään uskoisi. Se vain pitää osata nähdä. Eltrean korjausrakentamisen uusi työnjohtaja Fabian ”Fabbe” Willgren on tehnyt useamman vuoden töitä aurinkovoiman parissa – ja juuri sen osaamisen hän tuo nyt mukaan saneeraus- ja korjauskohteisiin.
Fabben polku Eltrealle syntyi luontevana jatkumona. Aurinkovoimahankkeissa hän pääsi näkemään projektien koko kaaren suunnittelusta aikataulutukseen, asennukseen, käyttöönottoon, dokumentointiin ja asiakasyhteistyöhön. Jossain vaiheessa heräsi halu kehittyä sähköalan työnjohdossa vielä laajemmin – innostus kasvoi myös sähkö- ja automaatioinsinööriopintojen ohessa.
Korjausrakentaminen kiinnosti, koska siinä yhdistyy moni Fabbea motivoiva asia kerralla. ”Korjausrakentamisessa yhdistyy tekninen osaaminen, ongelmanratkaisu ja käytännön tekemisen johtaminen.”
Eltrealla houkutteli erityisesti käytännönläheinen ja monipuolinen sähköurakointi sekä vahva osaaminen niin korjaus- kuin uudiskohteissa.
”Jäi sellainen kuva, että täällä pääsee oikeasti mukaan tekemiseen, eikä rooli jää vain paperin pyörittelyksi.”
Vuodet aurinkovoiman parissa ovat antaneet Fabbelle vahvan pohjan energiatehokkuuden, sähköjärjestelmien mitoituksen ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Aurinkovoimassa ei riitä, että osaa nostaa paneelit katolle – pitää ymmärtää kiinteistön kulutusprofiilia, liittymää, suojauksia, inverttereitä, mittausta ja dokumentointia.
Sama kokonaisvaltainen ajattelu sopii saneeraukseen kuin nakutettu. Monessa vanhassa kiinteistössä on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, ja aurinkovoima on vain yksi osa palettia – sen rinnalla katsotaan valaistusta, ohjauksia, latausjärjestelmiä, lämmitystä ja sähköverkon valmiuksia.
Työnjohtajan arki on monipuolista: aikataulujen yhteensovittamista, asentajien työn suunnittelua, hankintojen varmistamista, työmaan tilanteiden ratkomista, yhteydenpitoa eri osapuoliin sekä laadun ja turvallisuuden varmistamista. Korjauskohteissa korostuu ennakointi – vanhassa rakennuksessa tulee aina vastaan yllätyksiä, ja silloin tehtävänä on löytää ratkaisu, jolla työ etenee järkevästi ja ennen kaikkea turvallisesti.
Kun vanhaa kiinteistöä saneerataan, suurimmat sähköpuolen hyödyt löytyvät yleensä valaistuksesta, ohjauksista, ilmanvaihdon ja talotekniikan ohjauksista sekä kulutuksen seurannasta. Pelkkä valaisimien vaihto LED-tekniikkaan tuo säästöä, mutta parhaaseen tulokseen päästään, kun mukaan otetaan järkevä ohjaus: liiketunnistimet, aikaohjaukset ja päivänvalon hyödyntäminen pienentävät turhaa kulutusta huomattavasti.
Yllättävän usein hyödyntämättä jää kulutuksen seuranta ja mittarointi. Monessa kiinteistössä ei tarkasti tiedetä, mihin energia oikeasti kuluu ja milloin kulutuspiikit syntyvät.
”Aina ei tarvitse lähteä heti isoihin investointeihin. Jo käyttöaikojen, ohjausten ja asetusten tarkastamisella voidaan saada säästöjä aikaan.”
Tähän liittyy myös sitkein harhaluulo, jonka Fabbe haluaa oikaista: että energiatehokkuus tarkoittaisi aina suuria ja kalliita investointeja. Todellisuudessa moni toimi on hyvin yksinkertainen, eikä koko kiinteistöä tarvitse uusia kerralla. Toinen yleinen väärinkäsitys on, että yksittäinen ratkaisu korjaisi kaiken – parhaat tulokset syntyvät, kun eri järjestelmät tukevat toisiaan.
Aurinkovoima kannattaa usein jälkiasentaa myös olemassa olevaan kiinteistöön, mutta saneerauskohteessa taustatyö pitää tehdä huolella. Uudiskohteessa järjestelmälle voidaan varata tilat ja reitit jo suunnitteluvaiheessa; vanhassa rakennuksessa selvitetään ensin rakenteet, kattopinnat, kaapelireitit, keskukset, liittymän kapasiteetti ja mahdolliset rajoitteet. Tärkeintä on mitoittaa järjestelmä kiinteistön omaan kulutukseen – paras hyöty saadaan, kun tuotanto käytetään mahdollisimman pitkälti itse.
Eniten aurinkovoimasta hyötyvät kiinteistöt, joissa sähköä kuluu myös päiväsaikaan: liikekiinteistöt, teollisuuskiinteistöt, varastot, koulut, päiväkodit ja monet taloyhtiöt. Myös laaja, hyväkuntoinen ja varjostamaton katto on selkeä etu.
Entä se kaikkein sitkein myytti?
”Sitkein myytti on, että Suomessa on liian pimeää aurinkovoimalle. Mutta järjestelmää ei mitoiteta pimeiden kuukausien mukaan. Keväällä ja kesällä meillä on pitkät päivät, viileä ilmasto ja paljon valoisia tunteja ja paneelit toimivat jopa paremmin viileämmässä lämpötilassa.”
Bonuksena Suomen sateet pitävät paneelit luonnollisesti puhtaina, joten erillistä pesua ei tarvita. Oikein suunniteltuna ja mitoitettuna aurinkovoima on Suomessa erittäin järkevä osa kiinteistön energiaratkaisua, ei suinkaan pelkkä kesäpäivien juttu.
Parhaimmillaan aurinko, lämpöpumput, energiavarastot ja latauspisteet eivät ole erillisiä laitteita vaan osa samaa energiakokonaisuutta. Aurinkovoima tuottaa sähköä kiinteistön käyttöön, lämpöpumput hyödyntävät sitä lämmitykseen ja jäähdytykseen, energiavarastot tasaavat kulutushuippuja ja latauspisteitä ohjataan niin, ettei liittymä kuormitu turhaan.
Avain on ohjauksessa ja automaatiossa. Kun järjestelmät keskustelevat keskenään, omaa tuotantoa pystytään käyttämään paremmin, huipputehoja pienennetään ja koko kiinteistön energiankäytöstä tulee järkevämpää.
Kun taloyhtiö tai kiinteistönomistaja harkitsee aurinkovoimaa osana remonttia, liikkeelle kannattaa lähteä nykyisestä sähkönkulutuksesta ja kiinteistön teknisistä lähtökohdista: paljonko sähköä kuluu, milloin ja mihin. Sen jälkeen tarkastellaan kattopinnat, varjostukset, katon kunto, keskukset, kaapelireitit ja liittymän kapasiteetti.
Yksi Fabben selkeimmistä vinkeistä koskee ajoitusta:
”Jos katto on menossa lähivuosina remonttiin, aurinkovoima kannattaa ehdottomasti miettiä samassa yhteydessä. Silloin kokonaisuus voidaan suunnitella järkevämmin ja välttyä turhalta päällekkäiseltä työltä.”
Fabbe uskoo, että energiatehokkuus ja aurinkovoima tulevat entistä vahvemmin osaksi normaalia korjausrakentamista – ei erillisinä lisävarusteina, vaan osana kiinteistön perusparannusta. Seuraavina vuosina korostuvat älykkäät ohjaukset, kulutuksen seuranta, sähköautojen lataus, energiavarastot ja kiinteistöjen oma energiantuotanto. Myös huipputehojen hallinta nousee tärkeämmäksi, kun sähköjärjestelmiltä vaaditaan koko ajan enemmän.
Mikä työssä antaa eniten uutta virtaa? Fabbelle se on hetki, jolloin työmaalla saadaan asiat oikeasti etenemään ja ongelmaan löytyy ratkaisu ja konkreettisen lopputuloksen näkee omin silmin. Parasta on työn monipuolisuus: tekniikka, ihmiset, aikataulut, ongelmanratkaisu ja käytännön tekeminen yhdistyvät samaan rooliin, jossa ei istuta pelkästään toimistolla eikä juosta pelkästään työmaalla.
Työn ulkopuolella Fabbe pyöräilee, boulderoi, pelaa biljardia ja käy kalassa. Suurin intohimo löytyy kuitenkin keittiöstä.
”Parasta on tehdä hyvää ruokaa rauhassa ja nauttia siitä kumppanin kanssa hyvän lasillisen kera.”
Ja oikeastaan sama periaate toistuu sekä keittiössä että kiinteistöissä: parhaan lopputuloksen tekevät oikeat osat, jotka on yhdistetty toimivaksi kokonaisuudeksi.
”Energia-asiat kannattaa nähdä kokonaisuutena. Yksittäinen ratkaisu voi olla hyvä investointi, mutta parhaat tulokset saadaan, kun ne suunnitellaan osaksi kiinteistön laajempaa kehitystä. Korjausrakentamisessa on paljon potentiaalia, koska vanhoissa kiinteistöissä voidaan parantaa käyttömukavuutta, turvallisuutta ja energiatehokkuutta samalla kertaa.”
YhteydenottopyyntöTäältä sitä saa, ihan rohkeasti
vaan täytät tuohon lomakkeelle tietosi.
"*" näyttää pakolliset kentät
